Tänään on ollut itseasiassa aikamoisen epänormaali päivä. :D
Heräsin aamulla yliluonnollisen aikaisin, joskus yhdentoista paikkeilla. Siitä menen sitten suoraan koneelle, meikkaamaan, pukemaan ja laittamaan hiuksiani. Eikä kestä kauaakaan, kun iskä jo soittaakin, että se on tulossa hakemaan mua niille. Sammutan koneen, ja päätän yrittää laittaa mun hiuksiani jälleen kerran järkevämmin, että mä uskaltaisin lähteä liikenteeseen.
Mulla meni pari päivää sitten mun iso peili rikki, ja siitä jäi sellanen suhteellisen suuri palanen. Sen palasen yläpää [vittu mikä sana] oli sellanen järkyttävän terävä, ja näin. Laitan sen palasen sitten ikkunalaudalle, et voisin laittaa niitä mun hiuksia paremmin, ja muutenkin katsastaa, etten näytä ihan mörrimöykyltä [vaikka mä näytän kaikesta huolimatta siltä.] Sitten se peilin yläpää lähtee kaatumaan, ja vaistomaisesti mä tietenkin yritän ottaa sitä kiinni. Sitten mun ranne uppookin siihen terävään päähän, ja se uppoo todella lähelle tota valtimoo, ja saan kiittää vaan onneani, ettei se siihen osunut. Tietenkin verta rupeaa vuotamaan ihan jumalattomasti, ja juoksen hädissäni olohuoneeseen - olin siis yksin kotona. Jään sitten seisomaan siihen yhteen kohti, ja yritän saada äitiä tai iskää kiinni puhelimen avulla. Saan sitten iskän hetken yrittämisen kuluttua kiinni, ja se sano olevansa viiden minuutin päästä siinä meillä. Sitten lähettiin ensiapuun.
Neljä tikkiähän mä tähän ranteeseeni sain hommattua. Ei se oikeastaan niin kamalaa ollut, mutta mä meinasin ihan tosissani saada sydänkohtauksen sen puudutuspiikin kohdalla - se oli vaan niin.. kamala. Ja se haava oli niin syvä, että se ulottu ranteen puolväliin. Woopee, tähä varmaa jää ihan söpö arpi. :---3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti